Pariisi 16.-17.2.

Tunnelmamusiikkia

Keväinen auringonpaiste toivotti Erasmusopiskelijajärjestön kanssa matkaavat vaihtarit tervetulleeksi Pariisiin lauantaiaamuna. Matkalla nautimme aamiaista ranskalaisittain appelsiinimehun ja pain chocolatin kanssa. Bussi ajoi meidät ensimmäisenä Eiffelin tornin vierelle ja reippailimme 2. tasanteelle, josta aurinkoinen kaupunki näyttäytyi kaikessa komeudessaan.

Lounastimme Parc du Champ-de-Marsin puistossa, jonka jälkeen turistibussi matkasi Louvreen. En ole ennen vieraillut museossa. Huikeat taidekokoelmat saivat aikaan leuan loksahtelun ja ihmetyksen hihkaukset. Kolme tuntia vierähti valtavassa aarreaitassa liian nopeasti ja teinkin vakaan päätöksen palata museoon paremmin valmistautuneena huhtikuussa. Museossa luonnollisesti suurin väenryntäys kohdistui La Jacondeen eli Mona Lisaan. Museo tarjosi kuitenkin hurjan määrän taiteen ilotulitusta ja useaan otteeseen pohdimmekin, että mikähän mahtaa olla koko museon taidekokoelman arvo ja mitä toisaalta, mitä tapahtuisi, jos koko rakennus palaisi tuusannuuskaksi.

Louvren sisäänkäynti

Louvre

Louvresta päästyämme turistibussi jatkoi reissua hotelille, jonne heitimme tavarat pikaisesti ja jatkoimme metrolla Seinen rantaan, jossa meitä odotti risteily Erasmus-paatilla. Iltavalaistus oli kaunis ja nautin ensimmäisen lasillisen sitä aitoa oikeaa champagne-juomaa. Seinen tuuli helmikuussa on jopa suomalaiseen makuun hurjan kylmä. Muistoina risteilyltä elämyksen lisäksi myös vuotava nokka.

Seinen risteilyllä ja torni tunnelmavalaistuksessa

Aamulla söimme aamiaista hotellilla ja lähdimme Montmartren kukkulalle ja vierailimme Sacré-Coeurin kirkossa. Näkymät kukkulalta kantoivat pitkälle, vaikka ilmassa olikin vielä aamusumua. Montmartren kukkulan kauniit kujat tarjosivat perinteisen harmonikkamusiikin johdattelemana perinteisen Pariisi-kokemuksen.

Sacré-Coeurin kirkko

Montmartrelta jatkoimme bussilla takaisin keskustaan, josta lähdimme Natalian kanssa kiertelemään kaupunkia. Reippailimme ympäri kaupunkia ja nautimme ihanasta kevätpäivästä.

Le Pont des Arts - Rakastavaisten silta ja hurja määrä lukkoja

Café Muchan salaatit

Söimme salaatit Café Muchassa, jossa tapasimme äärimmäisen sympaattisen tarjoilijan. Jatkoimme matkaa Notre Damelle, josta löysimme muun porukan. Jatkoimme tepastelua ympäri kaupunkia ja päädyimme lopuksi Champs-Elyséelle. Olimme kuitenkin jo niin loputtoman väsyneitä, että raahauduimme bussille ja nukuimme matkan takaisin Lilleen. Ihana Pariisi, nähdään taas maaliskuussa!

Dunkerque

Ranskassa lomailua opiskelua on nyt takana kolme viikkoa. Viikot ovat helmikuussa varsin leppoisia kun ohjelmassa on ainoastaan neljä tuntia ranskaa, tunti urheilua ja tunti kulttuuria. Urheilu tarkoittaa minulle nykytanssia, pilatesta ja joogaa, kulttuuri nykytanssin koreografiapajaa. Lisäksi olen juossut lenkkiä kauniissa säässä. Ranskassa oleskelu on siis ollut varsin leppoisaa ja rentouttavaa.

Matkasin eilen yhdessä ruotsalaisen Therésen kanssa Dunkerquen satamakaupunkiin katsomaan 1600-luvulle asti juontavaa karnevaaliperinnettä. Dunkerquen karnevaalit tunnetaan pohjoisen Ranskan kovaäänisimpänä ja värikkäimpänä juhlana. Karnevaalien aikana tyypillisesti pukeudutaan värikkäästi, miehet vaihtavat hameet ja sukkahousut päälle housujen sijaan, lauletaan kovaäänisesti marssilauluja, soitetaan rumpuja ja tanssitaan pitkin katuja. Lisäksi karnevaaleissa järjestetään silakan heittokilpailu.

Suomalaisiin perinteisiin verrattuna karnevaalit olivat riehakkaat. Erityisesti hämmästyin miten valtaosa karnevaaliin osallistujista (joita oli ainakin juhlijoiden mukaan noin 10 000) olivat panostaneet asuihin ja teemaan. Tunnelma oli iloinen ja lämmin jäätävästä talvituulesta huolimatta. 

Karnevaaleihin osallistuu koko perhe ja lapset opetetaan jo pienenä laulamaan marssilauluja. Pääsimme näkemään koko perheen riehakasta juhlintaa ihan lähietäisyydeltä kun sattumalta kadulla tapaamamme iloinen  paikallinen mies kutsui minut ja Therésen sekä saksalaiset reissukaverimme paikallisten perheiden yhteiseen juhlaan. Vastusteluistamme huolimatta käsiin tuupattiin ruokaa ja juomaa, ja saimme kuulla paljon paikallisista perinteistä. Meno pienessä juhlatilassa oli hurja, kun trumpetit, pasuuna ja rummut soivat, ja ihmiset tanssivat iloisina. Olo oli varsin skandinaavinen, kun seisoin puettuna mehiläisen tuntosarvet päässä pomppien kuohuviinilasi ja patongin pala kädessä ja tuijotin äimistyneenä villiä touhua.

Karnevaalien lisäksi kävimme katsomassa Dunkerquen kaunista rantaa, joka kesällä on erittäin suosittu rantalomapaikka. Näin talvellakin paikka oli suunnattoman kaunis kylmästä viimasta huolimatta.

À la prochain fois!

Tuskan hikeä kielen kanssa

Ranskan kieli ei tunnetusti ole kaikista helpoin ääntää. Lisäksi kieliopin sisältäessä hurjan paljon poikkeuksia, tuntuu haasteelliselta oppia puhumaan oikein. Kahden viikon aikana tuntuu, että olen vain oivaltanut, kuinka heikko kielitaito minulla onkaan. Ranskan luennoilla häpeän puna nousee poskille kun luennoitsija jokaisen sanan kohdalla pysäyttää, kun mongerran jälleen kerran verbin -ent päätettä (joka siis oikeaoppisesti jätetään lausumatta):

Small talk onnistuu jo jotenkin, mikä tuntuu nyt melko pieneltä saavutukselta. Tästä syytä olen päättänyt tehostaa oppimistani ottamalla käyttöön päivän verbit-opiskelutekniikan. Aloitan kertaamalla verbien preensens, passé composé ja imperfektimuodot. Lisäksi aion sisustaa huoneeni kirjoittamalla ranskankielisiä fraaseja postit-lapuille!

Tänään olen myös lauleskellut aakkoslaulua aikani kuluksi.

Haastavaa on myös se, että vaikka ymmärtäisinkin selkeällä kirjakielellä puhuttua kieltä, on luonnollisesti ranskalaisten kesken puhuttavassa kielessä runsaasti sanastoa, jota ei Sur le Vif! -kirjoissa opetettu. Onneksi BBC auttaa minua asiassa!
BBC:n ranskan kielen slangia

Ranskan kurssilla annettiin tehtäväksi lukea ranskalainen kirja ja voi olla että tämä yliopisto-opiskelija valitsee itselleen korkeakulttuurin tasolle yltävän lasten kirjan Le petit chien.

Nyt kun talouden luennot eivät ole vielä alkaneet on aikaa riittänyt paljon tutustua ihmisiin ja matkustella. Viime viikolla kävin Amsterdamissa ja Bruggessä, Belgiassa. Erityisesti rakastin Amsterdamia, tuntui kuin olisi ollut kotona, kun istui rautiovaunussa ja ihmiset puhuivat selkeää ihanaa englantia! Brugge oli myös valtavan kaunis paikka ja sää reissussa oli upea. Löysin myös paikallisilta olutfestareilta sen ainoan oluen (=lue persikkamehun), jota suostun juomaan!

Aurinko paistaa joka päivä hieman pidempään, ihanaa viikkoa kaikille!

Bisous!

Amsterdam

Kävimme tutustumassa 30.-31.1. puolalaisen Natalian kanssa Amsterdamiin, jonne matka Lillestä kesti bussilla noin kolme tuntia. Ensimmäisen viikon ranskassa oleskelun jälkeen Amsterdam tuntui kovin kotoisalta, kun istahdimme rautiovaunuun Stadionwegillä ja ihmiset keskustelivat kotoisasti englannin kielellä. Oli myös hauska huomata, miten ymmärsin hollanninkielisiä katujen nimiä ja muita sanoja. Esimerkiksi kampaamon ikkunassa luki haarkapper, josta arvelin että putiikki mahdollisesti tarjoaa kampaamopalveluja. 

Amsterdam vei kyllä sydämeni! Saavuimme kaupunkiin keskellä viikkoa, joten turisteja ei ollut kovinkaan paljon. Kävimme Natalian kanssa hostellin läheisyydestä löytyneessä Rembrandt museossa ja kiertelimme Red Light Districtin katuja sekä söimme erinomaisen aterian paikallisessa ravintolassa. Kanavat ja viehättävät toisiinsa nojaavat talot näyttivät kauniissa iltavalaistuksessa sympaattisilta ja totesimmekin Natalian kanssa, että tämä voisi olla mahdollinen kohde esimerkiksi Erasmus-harjoitteluvaihdolle :)

Keskiviikon iltapäivän teehetki Stroop Waffelin kanssa

Brugs

Lauantaina 2.2. matkasin Belgiaan Bruggeen edullisen matkajärjestäjä cicevoyagen kanssa, joka järjestää opiskelijoille edullisia retkiä. Välimatkaa Lillen ja Bruggen välillä on vain 80 kilometria, joten bussilla matka kesti vain tunnin. Tutustuin bussissa perulaiseen Susaniin, jonka kanssa lähdimme tutustumaan kaupunkiin. Löysimme myös matkan varrelta tutun kanadalaisen Robinin, jonka kanssa olimmekin jo nähneet edellisenä iltana illanistujaisissa. 

Brugge ja minä tunsimme jo entuudestaan neljän vuoden takaa, ja jälleennäkeminen oli varsin iloinen. Tällä kertaa reissu keskittyi belgialaisten herkkujen maisteluun.

Bruggen kauniita katuja

Lauantaina Bruggessä järjestettin Brugsbierfestival olutfestivaalit, jonne oli saapunut ihastelemaan ja maistelemaan paikallisia oluita valtava väkijoukko. Itse en kovin suuri oluiden ystävä ole, mutta suureksi riemuksi satuin myös löytämään vanhan tuttavani Lindemanin persikkaoluen, joka lukeutuu niihin ainoisiin, joita juon mielelläni. Edellinen tapaaminen Lindemanin kanssa tapahtui myös samaisella Belgian reissulla, jolla kävimme moikkaamassa pikkuveljeä. 

Liekö syy oluiden maistelun, mutta hauskaa oli vaikka väkeä oli kuin pipoa.

Oluiden lisäksi ihanien makujen maistelu jatkui Bruggen suklaamuseossa, jossa esiteltiin belgialaisen suklaatuotannon kehittymistä ja suklaan valmistusta. Lopuksi saimme tietenkin maistella erilaisia suklaalaatuja. Nam!

Suklaamöntit. Robinilla museossa käynti ottaa selvästi jo voimille.

Herkuttelun jälkeen kävelimme ympäri ämpäri kaupunkia ja nautimme kuvankauniista ympäristöstä. Tutustuimme kaupungin keskiaikaiseen arkkitehtuuriin ja vierailimme kirkoissa. Bruggen historiallinen kaupungin keskusta on kuulunut UNESCON maailman perintökohteisiin vuodesta 2000. Rakennukset ovat käsittämättömän kauniita ja upeat koristeelliset yksityiskohdat tekevät niistä poikkeuksellisen upeita.