Heippa,

Lillessä paistaa aurinko. +10 asteen lämpö houkutteli meidät syömään kampuksen piha-alueelle lounasta luennon jälkeen. Kevät etenee vauhdilla, ja vaikka väki varoittelee kovasti, että takapakkia tullaan ottamaan, rohkenin jo vaihtaa talvitakin kevättakkiin.

Vaihtoaika kuluu pelottavan nopeasti. Tuntuu kuin olisin vasta tullut Ranskaan ja aikaa on yht´äkkiä kulunut jo 6 viikkoa. 10 viikkoa vielä jäljellä ja aion ottaa ajasta kaiken ilon irti.

Aloitin varsinaiset opintoni vasta tällä viikolla, eikä opintokokonaisuutta ainakaan tuntimäärällä ole pilattu. Tavoitteenani on suorittaa neljä kurssia Lille2 yliopistossa 3 vuotta taloutta opiskelevien kanssa. Management Accounting, Personal Finance, Culture and Marketing ja Financial Accounting. Itsehän en varsinaisesti lue taloutta, joten ennakko-odotukseni tieto-taidoistani ei olleet kovin korkeat. Ensimmäisten tuntien perusteella uskon kuitenkin selvitytyväni melko helposti kursseista. Osasyynä tähän on varmasti myös se, että kurssit ovat englanninkieliset.

Talouden opintojen lisäksi opintokokonaisuuteen kuuluu myös ranskan kurssi, jonne osallistumme kahtena iltana viikossa, sekä kulttuuria-ja urheilua (Chouette!).

Olen huomannut, että korkeakoulukulttuuri poikkeaa kotimaan tiedekunnan menetelmistä yllättävän paljon. Luennot käsittelevät äärimmäisen kiinnostavia aiheita, mutta täällä luennoitsijat yksinkertaistavat asioita ja tekevät asioista turhan musta-valkoisia.

Selvä ero on myös siinä, minkälainen arvostus opiskelijoita kohtaan on. Täällä luennoitsijat saattavat saapua vartin myöhässä ja todeta sen kuuluvan yliopiston tapoihin. Myös puhetyyli opiskelijoita kohtaan ei ole kohteliain mahdollisin ja ensimmäisellä luennolla hätkähdinkin todella kun luennoitsija aloitti luennon moittimalla yhtä opiskelijaa kaikkien kuullen. Voi olla, että minulla on sattunut hieman huono tuuri, tai kielellisien kulttuurierojen takia en täysin ymmärrä kaikkia tarkoitusperiä, mutta ensivaikutelma ei ole erityisen lämminhenkinen.

On huikeaa huomata, miten nopeasti sitä tutustuu uusiin ihmisiin kun lähtee pois perintestä elinympäristöstään. Tuttavapiirini on saanut lisäystä muun muassa Puolasta, Ruotsista, Kiinasta, Kanadasta, Brasiliasta, Perusta, Marokosta, Italiasta, Espanjasta,Kreikasta, Vietnamista, Romaniasta, Meksikosta, Saksasta ja varmasti useista muistakin maista, jotka unohdan tässä mainita. On ollut suunnattoman mielenkiintoista keskustella esimerkiksi uskonnollisista perinteistä marokkolaisen muslimin kanssa, Euroopan talouskriisistä espanjalaisten ja kreikkalaisten kanssa ja huomata miten usealla tavalla sitä voikaan toista ihmistä tervehtiä. Ranskalainen poskisuudelma on tyypillisin tervehdysmuoto erityisesti ranskalaisten ystävien kesken, mutta pohjoisesta saapuvien kavereiden kesken tervehdimme meille tutummalla tavalla halaten.

Nyt tanssitunnille ja lenkille! Terveisiä talviseen Suomeen, toivottavasti kevätsää siirtyy myös sinnepäin täältä Länsi-Euroopasta.

ps. Päivittelen Strasbourgista ja Colmarista retkiterveisiä piakkoin!