Luulen että tässä tapauksessa kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Mahtavat neljä päivää Mallorcalla, mahtavassa seurassa, meren rannalla... Ei jukranpujut!

Ainoa pikku miinus on, että nyt takapuoli istutetaan asuntolan opiskelusalin penkkiin ja aloitetaan loppurutistus opiskeluiden parissa. Ennen en tuolista nouse, kun on esseet lähetetty eteenpäin!

Aurinkoa teille sinne viikonloppuun!

Oh Le Culture!

Ihana vaihtokevät etenee kohti vaihtokesää. Sunnuntaina Lillessä aurinko ja 22 asteen lämpötila houkuttelivat väen puistoihin pelaamaan, ottamaan aurinkoa ja syömään hattaraa. Puisto raikasi lasten naurua ja ihmiset lököilivät nurmikolla nautiskellen piknik eväitä.

Lillen Beux-Art kevätauringossa (Saanaa laiskotti lenkillä, niin tuli räpsittyä kuvia)

Vaihto-opiskelusta on jäljellä kuusi viikkoa. Viikko sitten saattelin vieraan kotimatkalle Italiaan, kun Pipsa päätti vierailunsa täällä Lillessä. Oli rentouttavaa viettää välillä aikaa suomalaisessa seurassa ja kertailla vaihto-opiskelun kokemuksia yhdessä koulukaverin kanssa. Kiitos vielä Pipsalle kun tulit kylään!

Pipsan kanssa vierailimme yhden yön reissulla Belgiassa Ghentissä, joka ainakin paikallisten väittämien mukaan on maan kaunein kaupunki. Väärin eivät ole varmaan paikallisetkaan veikanneet, sen verran upean kokemuksen vierailu Ghentissä tarjosi. Bruggeen verrattuna Ghent ei ole aivan yhtä suosittu turistikohde (vielä) ja paikan päällä on mahdollisuus aistia edelleen sitä todellista belgialaista kulttuuria. Kaupungin historia ulottuu aina 600 luvulle, jolloin ensimmäiset kirjalliset lähteet kaupungin olemassaolosta on löydetty. Sama henki on säilynyt restauroitujen kirkkojen, siltojen ja aukioiden tunnelmassa. Suosittelen lämpimästi vierailemaan, huikean kaunis kaupunki.

Katutaide on mahdollista toteuttaa onnistuneesti, kun sille annetaan tilaa kaupungissa! Wau mikä graffitikuja!

Kun paikallisessa sairaalassa syntyy vauva, sytytetään tämän aukion lamput palamaan uuden genttiläisen kunniaksi.

Gravensteenin linna ja pelottavat kidutuskammiot, hui!

Saanan persikkamehu!

St. Niklaaskerk

Kyllä näillä eväillä jaksaa taas

Keskusaukio

Mahtava hostelli tarjosi edulliseen hintaan mahtavan Ghent kokemuksen 1600-luvulla rakennetussa talossa. (Kuva on vino, ei talo onneksi.. Ainakaan kovin paljon)

Joku oli ahkeroinut Ghentin suurimmat rakennukset legoista paikallismuseossa

Illalla kävimme syömässä kuuluissassa Amadeus ravintolassa, jossa kuulemma täytyy syödä ribsejä. Ja ribsejähän riitti! Kyllä kahta neitokaista hieman hirvitti tämä määrä lihaa. Tämän jälkeen on maistunut paremmin kala ja kasvisravinto, vaikka herkullista olikin.

Olen ehtinyt varsin rennon opiskelutahdin lomassa rikastuttamaan arki-iltoja Lillen kulttuuritarjonnalla.

21.3. Pääsin yliopiston koreografiapajan kanssa osallistumaan Yuval Pickin Folks teoksen näytökseen Roubaixin tanssikeskuksessa. Pick oli yhdistänyt teoksessaan mielenkiintoisella tavalla israelilaista kansantanssia ja nykytanssin tekniikkaa. Tanssijat hämmästyttivät kyvyllään hengittää yhtäaikaisesti ja ryhmän sisäisellä dynamiikalla. Näytöksen jälkeen koreografi vastaili katsojien kysymyksiin ja tapasimme myös tanssijoita.

Seuraavana päivänä saimme kunnian osallistua ryhmän tanssijoiden tanssitunnille Roubaixin tanssikeskuksen hulppeissa tiloissa. Opin suunnattomasti lisää painovoiman hyödyntämisestä liikkeiden yhdistämisessä, sekä vartalon hengittämisestä. Tärkeänä oppina taskuun voimistelusaleillekin jäi, että liikkeelle pitää antaa tilaa ja mahdollisuus. Liikkeen rajoituksia pitää uskaltaa rikkoa ja pyrkiä jatkuvuuteen, vaikka luonnolliselta tuntuvat liikeradat sitä haastavatkin. Mielenkiintoinen koreografia ja uudenlainen liikekieli ovat mahdollista saavuttaa vain, mikäli pyritään pois perinteisten konventioiden tilasta. Jos tämä meni yli hilseen, niin käytännössä neljä tuntia heittelimme tennispalloa ja pomputtelimme niitä lattiaan, sekä möyrimme mitä kummallisimmissa asennoissa lattialla.

28.3 Tanssikulttuuriputki jatkui Rock the Ballet 2-illalla. Olen Suomessa jo nähnyt ensimmäisen osan ja siihen jo silloin rakastuneena päätin heti mainoksen nähdessäni ostaa lipun Lillen Zenith areenan näytökseen. Lilleläinen yleisö villiintyi täysin tanssimaan tanssijoiden kanssa ja kyyneliä pyyhkien tanssijat kiittivät loppukumarruksissa yleisöä. Mahtava yleisö, hyvä me! 

Lillen yliopistojen yhteinen teatterijuhlaviikko järjestettiin viime viikolla ja päätimme Natalian kanssa viedä ranskan tunnit käytäntöön ja yrittää ymmärtää opiskelijateatterin dialogia. Kaikkeahan en tietenkään ymmärtänyt, mutta nautin suuresti kahdesta mahtavasta teatterikappaleesta, joista erityisesti toinen oli varsin vakuuttavaa työtä näyttelijöiltä. 

Teatteriviikot järjestettiin Fivesissä

Viime viikon torstaina 11.4. koreografiapajamme esitti tuotoksensa tanssiryhmien näytöksessä ja pääsin pitkästä aikaa itse lavalle. Ihana kutkuttava tunne valmistautuessa tuntui tutulta ja vatsassa kutitti. Olemme kevään aikana valmistaneet 30 minuuttia kestävän tanssikokonaisuuden, jossa tavoitteena on ollut kuvata nykypäivän ihmisten erkanemista toisistaan, läheisyyden kaipuuta ja yhteisöllisyyden tarvetta. Mielestäni onnistuimme melko hyvin kuvaamaan näitä teemoja ja olimme varsin ylpeitä aikaansaannoksestamme.  Esityksen jälkeen huomasin, että olin päässyt näytöksen esitteen kanteen kuvan muodossa. Mikä tunnustus, kyllä nyt itsetunto kohoaa! Jos sitä löytäisi kotimaassakin aikaa tanssiharrastukselle?

Karpatt - Le fil oli osa tanssiteoksen musiikkia

Viime viikolla sain myös nauttia ranskalaisen yliopiston kulttuurista kokeiden muodossa. Financial Accounting osoittautui varsin kinkkiseksi tapaukseksi, joten täytyy jo seuraavaa Management Accounting kurssin koetta varten kerrata paremmin edellisen kurssin materiaaleja. Lisäksi taitojani arvioitiin nykytanssin tunnilla ja pilateksessa. Yritäppä siinä sitten tehdä rentoutua ja seistä päälläsi, kun vieressä arvioiva opettaja tuhisee ranskalaiseen tapaan ja raapustaa arvosanoja vihkoonsa.

Koulusta alkoi tällä viikolla kertausloma, joka kestää täällä kaksi viikkoa. Esseitä on palautettavana ja tiedossa on myös ranskan suullisen kokeeseen valmistautumista, kieliopin kertaamista, sekä selattavana kaksi tiiliskiveä taloustietoa. Me päätimme opiskella hieman kauniimmassa ympäristössä ja lähdemme ensi viikolla reissuun kavereiden kanssa Mallorcalle Välimerelle.

Huikeaa, eikö?

Paluu Suomeen häämöttää joka päivä lähempänä, mutta nyt tuntuu siltä, että haluan nauttia joka ikisestä hetkestä ennen kuin NorwegianAir lennättää maitotytön Suomen kesään 5.6. Toivottavasti kevätsää hellii myös siellä päin maailmaa!

Ahkeraa opiskelua puistossa

Je vous aime! à tout!